lauantai 4. tammikuuta 2025

Viidestoista kirje

 Lumihiutaleet putoilevat kasvoilleni. Sulavat kyyneleiden sekaan.


Kaunis valkoinen lumi on peittänyt maan ja piilottanut pienet kolmipyöräiset.


Lumi valaisee tässä pimeässä.


Sinun hymysi ja pienet askeleesi valaisevat vieläkin sydämeni.


Sinä kasvat. Sinä muistat.


Minä odotan sinua edelleen.


Tiedän että sinäkin muistat pieni urhea rakas soturini❤️

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Seitsemästoista kirje

 Se päivä koitti vihdoin!  Vakehyva yllätti meidät ja saimme luoksemme sosiaalityöntekijän joka kuunteli meitä tarkkaan.  Hän oli inhimilli...