Se päivä koitti vihdoin!
Vakehyva yllätti meidät ja saimme luoksemme sosiaalityöntekijän joka kuunteli meitä tarkkaan.
Hän oli inhimillinen, empaattinen ja ystävällinen.
Hän oli kuunnellut myös lasta ja lapsen toiveita sekä huomioinut lapsen ikävän.
Hän sanoi että lapsi on saanut meiltä paljon hyvää sekä turvallisen kiintymyssuhteen.
Nyt lasken enää päiviä ja nään sinut jälleen.
Kuulen jo iloisen naurusi ja näen hymysi.
Pian olet taas kotona❣️
Tästä se taas alkaa- yhteinen matka❤️
4 minuuttia sinä sanoit. 4 minuuttia ja sinä haet lapsen. Mitään syytä et kertonut puhelimessa. Et kuunnellut kun itkien pyysin että anna lasten edes hyvästellä toisensa.
Sinä et perääntynyt vaan tulit ja kaappasit itkevän lapsen. Lapsen joka oli tarrautunut lujaa kiinni eikä halunnut päästää irti. Lapsen joka pelkäsi.
Vieläkään et osannut kertoa syytä. Et vaikka lastenhoitaja sitä sinulta järkyttyneenä kysyi.
Et vastannut toiselle lapselle kun hän itkien huusi: et voi viedä mun parasta leikkikaveria.
Sinun olisi pitänyt kertoa edes lapselle miksi tämän teit. Selittää miksi viet hänen parhaan ystävänsä. Sinun tehtäväsi on suojella ja auttaa lapsia, olet sosiaalityöntekijä.
Lähtiessäsi pyysit anteeksi. En ymmärtänyt miksi? Yritit selittää englanniksi jotain perhesurmasta. Muistan ajatelleeni tuolloin että oletkohan mennyt sekaisin?
Myöhemmin soitit ja kiitit hyvästä hoidosta ja huolenpidosta jota lapsi oli meiltä saanut. Selitit mummosta ja perhesurmasta. Sairasta!
Sanoit että saamme uusia lapsia, sijoitat meille lapsia. Tämä oli vaan tällainen hankala mummo ja mummo on nyt tyytyväinen kun lapsi on pois meiltä. Mummo oli kateellinen kun lapsi oli kiintynyt meihin. Ei kestänyt sitä. Niin sinä sanoit. Ja paljon muutakin mitä en voi tähän kirjoittaa.
Kun sinulle selvisi että valitamme siirtopäätöksestä päätit tehdä meistä kelvottomia perhehoitajia. Näin pelastaisit itsesi ja saisit oikeutuksen järkyttävälle teollesi jonka tiesit itsekin olleen väärin.
Siitä alkoi helvetti jonka läpi olemme kulkeneet.
Tämä ikävä lapseen ei katoa koskaan. Aikaa on kulunut mutta se ei helpota.
Miten se voisi?
Sinä katkaisit kaikki turvalliset kiintymyssuhteet lasten kustannuksella. Päätit pelastaa itsesi.
Tiedätkö että eniten sinä satutit pientä poikaa jonka kaappasit.
Sinä veit kaikilta lapsilta turvallisuuden tunteen. Sinun olisi pitänyt tietää että nämä lapset ovat muutenkin hauraita ja tarvitsevat erityistä suojelua. Ei sinun olisi tarvinnut rikkoa heitä enempää.
Kaikesta huolimatta me olemme selvinneet vaikka olemme vieläkin tuulen riepoteltavana.
Olemme kasvaneet ja rakastaneet entistä enemmän lainalapsiamme. Lujittuneet. Meillä on toisemme. Aina.
Olemme saaneet kehuja viranomaisilta kuinka vahvasti ja rakkaudella olemme lapsia kannatelleet tämän vaikean ajan läpi.
Kirjoitan kriisityöntekijän neuvosta. Tämä oikeasti toimii. Kirjoitan tämän kaiken laajemmin ihmisten saataville. Emme toki ole ainoita perhehoitajia joille on näin käynyt. Olemme vain olleet rohkeita ja astuneet tuleen..
Tiedän myös sen että jonain päivänä tämä ihana rakas lapsi seisoo ovellamme vaikka sinä oletkin vieraannuttanut hänet meistä. Näitä siteitä ei katkaise kukaan.
Aika kuluu ja sydämissä olemme aina olemassa toisillemme.
En tiedä tiesitkö mitä lapsille aiheutit kun et koskaan kysynyt miten he voivat.
Miltä sinusta tuntuisi lukea lapsen kirje joulupukille jossa ensimmäinen toive on: kukaan ei vie minua koskaan täältä.
Loppuun haluan sanoa että en tule ehkä koskaan ymmärtämään tätä toimintaa.
Ihmiset tekevät virheitä. Pyytävät anteeksi. Pyrkivät korjaamaan asiat mikäli ovat toimineet väärin. Näin minulle on opetettu ja olen siitä hyvin kiitollinen.
P.S Me jatkoimme edelleen lasten kanssa ja olemme saaneet avata ovemme ja sylimme myös uusille lapsille.
Tänään löysin lakanat joissa oli Ryhmä Haun kuvat.
Sinulle pakkasin ne mukaan kun sinut vietiin itkevänä ja peloissasi.
Sinun ns edunvalvoja osti ne sinulle.
Minä ostin samanlaiset veljellesi.
Nukuitte yhdessä niissä lakanoissa.
Hymyilitte. Halasitte.
Katselitte niitä pieniä rohkeita koiria ja juttelitte niistä iltaisin.
Kyyneleet valuivat poskilleni kun huomasin lakanat pinon alla.
Silitin niitä ja muistelin sinua kuinka tykkäsit Ryhmä Hausta.
Suljin silmäni ja näin sinut nukkumassa.
Tunsin sinut ihan lähellä.
En tiedä tykkäätkö enää niistä pienistä koirista. En tiedä onko sinun peittosi tallella.
Tiedän että sinä olet tallella meidän kaikkien sydämissä❤️
Tänä aamuna heti kahdeksan jälkeen sinä yritit edelleenkin soitella tyttärelleni.
Haluat manipuloida häntä jotta hän toimisi niin kuin haluat.
Olet sosiaalityöntekijä.
Sinulla ei ole mitään oikeutta toimia näin.
Tiedän että olet taas epätoivoinen koska petoksesi alkaa selvitä myös muille tahoille.
Välillä säälin sinua.
Olet varmaan väsynyt ja peloissasi kaiken tekemäsi vääryyden jälkeen.
Välillä mietin ymmärrätkö edes kuinka paljon olet satuttanut näitä lapsia jotka olisivat tarvinneet erityistä suojelua, pysyvyyttä, huolenpitoa ja rakkautta.
Toivon että saat apua ongelmiisi ennen kuin on myöhäistä.
Vasta silloin ymmärrät tekojesi seuraukset.
Lumihiutaleet putoilevat kasvoilleni. Sulavat kyyneleiden sekaan.
Kaunis valkoinen lumi on peittänyt maan ja piilottanut pienet kolmipyöräiset.
Lumi valaisee tässä pimeässä.
Sinun hymysi ja pienet askeleesi valaisevat vieläkin sydämeni.
Sinä kasvat. Sinä muistat.
Minä odotan sinua edelleen.
Tiedän että sinäkin muistat pieni urhea rakas soturini❤️
Sinä yritit kaikkesi.
Sinä halusit tuhota meidät valheillasi.
Sinä halusit pelastaa itsesi.
Olet sosiaalityöntekijä jonka pitäisi suojella lapsia.
Sinä halusit suojella itseäsi.
Hallinto-oikeus kumosi päätöksen jonka teit.
Syyttäjä totesi että syytöksesi olivat vääriä.
Sinä et luovuta.
Sinä yrität vieläkin tuhota meidät.
Olen surullinen siitä että voit jatkaa valheitasi eikä kukaan pysäytä sinua.
Toisaalta tiedän että totuus tulee julki ja joudut vastuuseen teoistasi.
Sinä tiedät että lapset kasvavat ja tulevat kuulemaan totuuden.
Sinä päivänä sinä toivot että olisit toiminut oikein.
Sinä saavuit luoksemme.
Kasvoillasi oli ihana hymy auringossa.
Halasit kaikkia meitä pitkään ja tartuit pienen pojan käteen.
Olit kuin et olisi koskaan lähtenytkään.
Soitit pianoa ja hymyilit.
Kerroit että on riitoja toisen tytön kanssa.
Pelasitte jalkapalloa pihalla.
Nauru kuului sisälle asti.
Pyysit lisää aikaa kahteen kertaan.
Kysyit voisitko jäädä.
Minä pyyhin piilossa kyyneleitä ja esitin rohkeaa.
Sanoin että kun nyt lähdet niin voit vielä tulla takaisin.
Toivottavasti pian.
Katsoin kuinka pidit sylissäsi pienempää.
Suukotit yhä uudestaan.
Huomasin hymyilevät kasvosi.
Sinä olet ihana ja meille kaikille rakas edelleen❤️.
Tiedän että sinä palaat vielä❣️
Sinun kotisi on täällä.
Niin sinä sanoit❤️
Sinä rikoit vahingossa puhelimesi.
Uutta ei osteta laitoksessa kertoi isäsi.
En ole kuullut sinusta yli viikkoon ja minusta se on ikuisuus.
Sydämeni kuitenkin hymyilee koska sinä saavut huomenna luoksemme❤️
Halaan sinua pitkään ja katselen kuinka olet kasvanut.
Kuuntelen iloista nauruasi ja seuraan touhujanne.
Hymyilen.
Yksi sosiaalityöntekijä on varmasti yrittänyt kaikkensa estääkseen tämän huomisen tapahtuman.
Hän joutuu myöntämään virheensä.
Aika on kulunut ja me nautimme kaikesta hyvästä mitä olemme saaneet.
Otamme vastaan kesän ensimmäiset auringonsäteet ja kuljemme läpi kesän eläen ja rakastaen❤️
Katselen pieniä kolmipyöräisiä pihassa..toinen on pinkki, toinen turkoosi.
Siinä ne ovat vierekkäin odottaen kesää ja sinua.
Katselen pieniä mopoja, samanlaiset.
Kerään lumen alta löytyneitä pieniä autoja. Sinun autojasi.
Pyyhin kyyneleitä poskiltani.
Tunnen sinun tuoksusi.
Sinun kiharat hiuksesi heiluivat kun juoksit pihalla.
Sinun naurusi kuului.
Saippuakuplat odottavat rappusilla.
Sinä olet täällä vieläkin.
Sinun kotisi
on täällä.
Aina❤️
Miten nukut yösi? Pelottaako sinua että kaikki paljastuu?
Olit laittanut työkaverit tonkimaan meidän tietojamme.
En ymmärrä kuka suostuu tuollaiseen? Miksi?
Siitä jää kiinni. Sitä ei voi salata eikä muuttaa papereilla mieleisekseen.
Sosiaalityöntekijät suojelevat toisiaan vai mikä tämä kampanja on?
Jos te keskittyisitte siihen mihin pitäisi ei kouluissa ammuttaisi lapsia.
Teidän arvokas työaikanne menee jälkien peittelyyn ja oman maineen puhdistamiseen hinnalla millä hyvänsä.
Toki kirjoitan vain siitä miten asiat menivät vantaalla ja uskon sydämessäni että näin huonosti ei toimita muualla.
Kerää sinä voimia koska niitä tulet tarvitsemaan vielä.
Ja tiedoksi että et kuitenkaan onnistunut siinä mitä yritit.
Muru on valaissut meidän päivämme pienillä kohtaamisilla.
Ai niin, sinä et tiedä siitä mitään.
Parempi niin.
Minä katselin junaa... ja
niitä kaikkia traktoreita mitä se kuljetti..
Mietin kuinka nopeasti juna meni ohitseni.
Mietin kuinka olisit ollut innoissasi kun näkisit taas junan ja vilkuttaisit hymyillen.
Kävelin eteenpäin ja pyyhin kyyneleitä poskiltani.
Pulkka seurasi perässäni.
Pidin siitä kiinni.
Laskin traktoreita.
Laskin kuukausia.
Yritin laskea päiviä.
Suljin silmäni ja jatkoin kävelemistä.
Suljin uudelleen silmäni ja kuvittelin kuinka olisit katsellut junaa ja ihmetellyt kuinka traktorit jatkavat matkaa junan kyydissä.
Näin katseesi. Tunsin hymysi.
Olit ihan lähellä taas.
Samoja polkuja kuljettiin.
Samoja junia katseltiin.
Jonain päivänä vielä.
Jonain päivänä sinun hymysi on täällä.
Meri on lähellä. Hiekkaan voisi upottaa jalat.
Aurinko paistaa ja lämmittää.
Aurinko on kuuma.
Katselen hiekkaa.
Hiekkalinnoja.
Ämpäreitä ja niitä pieniä lapioita.
Muistan sinut miten nauroit ja rakensit hiekasta linnoja.
Pidit pientä lapiota pienessä kädessäsi.
Tuuli heilutti pitkiä hiuksiasi.
Aallot saivat hymyn poskillesi.
Sinä kastelit pienet varpaasi ja juoksit karkuun aaltoja.
Minä muistan sen hymyn ja ne kirkkaat silmät.
Minä muistan sinut vaikka aurinko on laskenut.
Muistan sinut kun meri on tyyntynyt.
Sinä olet aurinkoni.
Sinä olet aalloissa nyt.
Sinä selviät.
Sinä kuljet myrskyn ja aaltojen läpi.
Sinä selviät pieni urhea soturi.
Sinä aloitit viestin ryhmäämme sanoilla: ”vaikka lapsi ei oireilisi tapaamisten jälkeen/ ennen tapaamisia paperille voi kirjoittaa mitä vaan”.
Valitsemasi lapsen edunvalvoja vastasi:” hyvä idea ’.
Työkaverisi toinen sostt jolle syötit valheita meistä perhehoitajista jatkaa samalla ala-arvoisella tyylillä.
Paljonko teitä on?
Miksi toimitte näin?
Kirjaatte asioita väärin ja jätätte tärkeitä asioita kirjaamatta.
Valehtelette.
Teette omia tulkintoja ja kirjaatte ne totuutena.
Leikitte salapoliisia.
Syytätte kaikkia muita paitsi itseänne.
Ette voi myöntää virheitänne.
Olette jossain hyvä/ paha asetelmassa, etsitte syyllisiä.
Olette sosiaalityöntekijöitä.
Lapsen edun puolustajia.
Lapsen puolesta puhujia silloin kun lapsi ei itse voi sitä tehdä.
Lapsen suojelijoita.
Inhimillisiä lapsen parasta ajattelevia työntekijöitä.
Viranomaisia jotka toimivat lain mukaan ja eettisesti oikein.
Niin minä olen elämäni ajan kuvitellut.
En kuvittele enää.
Sinä istuit keinussa.
Sinä nauroit.
Me siirsimme asuntovaunua. Halusimme siirtää sen aurinkoon.
Sinä katselit ja nauroit.
Sinä olit täynnä elämää.
Sinun silmäsi loistivat.
Sinä leikit veljesi kanssa.
Te puhalsitte saippuakuplia kevään ensimmäisenä päivänä.
Te ajoitte pienillä mopoillanne pihassa.
Törmäsitte.
Nauroitte.
Nautitte.
Puhalsitte saippuakuplia edelleen.
Yrititte tehdä niistä isoja.
Löysitte hiekkalaatikon ja kaikki autot ja traktorit.
Muistitte leikkimökin ja kaiken sen mitä sieltä löytyi.
Hassuttelitte.
Rakastitte.
Halasitte.
Sinä tulet jonain päivänä takaisin.
Mopot ovat liian pieniä.
Hiekkalaatikon autot ovat peittyneet hiekkaan.
Saippuakuplat odottavat portailla.
Sinä soitit taas koulumatkaltasi.
Olit eksynyt ja pyysit apua.
Poskessasi iso mustelma.
Sanoit että sinulla on kylmä ja kova nälkä.
Mainitsit että olit sanonut sosiaalityöntekijälle että haluat takaisin luoksemme ja lisäsit että sosiaalityöntekijä ei päästä.
Et ymmärtänyt miksi.
Miten voisit kun ei meistäkään kukaan ymmärrä.
On olemassa sostt viesti jossa hän kirjoittaa että hän ei hae sinua.
Sinä saat asua täällä rauhassa.
On olemassa myös ääniviesti jossa hän kertoo että sinun asiat ovat kaikki hyvin eikä kenenkään tarvitse pelätä että joku hakisi sinut pois.
Aika kului.
Sosiaalityöntekijä säikähti.
Hän sai moitteita koska ei ollut toiminut toisen lapsen asioissa lain mukaan.
Ei ollut noudattanut lapsen etua.
Ei ollut toiminut eettisesti oikein.
Selvisi että sosiaalityöntekijä oli myös saanut huomattavat moitteet Eduskunnan Oikeusasiamieheltä.
Häntä oli varoitettu.
Vastaavaa ei saisi enää tapahtua.
Ei olisi enää vara tehdä yhtään virhettä.
Silti hän teki.
Veikkasi väärää hevosta.
Uhkaili meitä perhehoitajia.
Ei uskonut että me valitamme vääryyksistä.
Luuli että meille riittää viestillä sydämet kaiken sen jälkeen mitä hän oli tehnyt.
Hän luuli että mummoa piti varoa.
Mummon toiveiden mukaan piti toimia ettei mummo valittaisi.
Me valitimme.
Me puolustimme lasten oikeuksia.
Sitä sosiaalityöntekijä ei uskonut.
Hänelle jäi vain yksi vaihtoehto: hakea myös sinut joka olet täysin syytön tähän tilanteeseen.
Sinusta tuli pelinappula hänen peliinsä.
Olen pahoillani siitä.
En tiennyt että sosiaalityöntekijät varastavat lapsia peittääkseen omat virheensä
Nyt tiedän.
Sinä soitat aamuisin.
Kävelet kouluun yksin.
Sanoit puhelimessa että sinua pelottaa.
Kerroit että koulu on liian iso. Haluaisit takaisin entiseen kouluun.
Olen hiljaa.
Minulla ei ole sanoja sinulle.
Minä en ymmärrä mitä tapahtui.
Hengitän.
Sanon sinulle että sinä pärjäät.
Muistelet ja kyselet.
Kerrot että et haluaisi olla siellä.
Suljen silmäni.
Toivon.
Haluan herättää myös itseni tästä painajaisesta.
Haluaisin sanoa sinulle että kaikki järjestyy.
En valehtele.
Joskus.
Joskus sinä itse näät tämän vääryyden.
Sinä tulet ymmärtämään.
Silloinkin minä olen vierelläsi❤️
Miten sinä saatoit tehdä tämän?
Miten sinä varastit rakkaan lapsen?
Sinun täytyy olla sekaisin.
Sinun täytyy suojella jotain.
Itseäsi?
Oletko eksynyt?
Oletko kadottanut jotain arvokasta?
Oletko tosissasi?
Olet sosiaalityöntekijä.
Sinulla on valtaa.
Sinulla ei pitäisi olla.
Sinun pitäisi hengittää.
Sinun pitäisi myöntää virheesi.
Voisitko tehdä sen?
Täysikuu..sinun hymysi on yhä täällä❤️
Sinä olet yhä täällä.
Lumi valaisee vielä.
Lumi on edelleen täällä.
Nään sinun säihkyvät silmäsi, silmät jotka katselivat ja odottivat kesää. Sitä lämpöä❤️.
Muistatko meidän potkukelkkailut ja pulkkamäet?
Sinä nauroit, sinä elit, sinä tartuit käteeni.
Tiedätkö rakas enkelini sinä olet edelleen vierelläni❤️
Sytytän kynttilän lyhtyyn. Kannan sen lumilinnaan.
Pyyhin kyyneleen poskeltani.
Muistan kuinka odotit kesää. Katselit ikkunasta aamuisin ovatko lumet jo sulaneet.
Odotit vesileikkejä. Muistelit kuinka puhalsit saippuakuplia ja hymyilit kun muistit miten yhdessä kaadoitte ne nauraen nurmikolle.
Ei tullut yhteistä kesää. Ei sitä riemua ja naurua mitä odotimme jo kovasti kaikki keväällä.
Yhdessäoloa, mökkeilyä,kesäretkiä ja aurinkoa.
Sitä että ei olisi kiire minnekään.
Et kantanut vettä pienessä kastelukannussa pitkin pihoja. Et kastellut kasvihuoneen tomaatteja.
Pihasaunalta puuttui sinun naurusi. Vesileikit eivät olleet samanlaisia enää.
Autot ja traktorit eivät liikkuneet hiekkalaatikolta.
En tiedä miten kuljimme sen kesän läpi ilman sinua.
Syksyn saapuessa kai vielä odotimme ja toivoimme että palaisit.
Tulisit kotiin.
Hiljalleen ymmärrämme että maailma on julma.
Ihmiset ovat epärehellisiä ja epätoivoisia kun tavoittelevat omaa etuaan.
Käyttävät kaikki keinot säilyttääkseen kasvonsa.
Aika kuluuu.
Sinä pysyt sydämessä.
Aina ❤️
Tiedätkö että olen alkanut keräämään lausuntoja terveydenhuollosta paikoista joista sinä ilmoitit valheellisesti että meistä oli perhehoitajina huolia.
Se oli sinun päässäsi.
Se oli sinun ns huolesi jotta saisit meidät näyttämään kelvottomilta perhehoitajilta.
Puhuit meistä pahaa, mustamaalasit, tilasit lastensuojeluilmoituksia ja teit niitä itse.
Ala-arvoista toimintaa viranomaiselta.
Tiesitkö että sinun laivasi taitaa upota hiljalleen.
Yhtään huolta ei ole vielä meidän tietoomme tullut vaikka sinä niin väitit ja teit kirjauksia jotka olivat valetta. Levitit koko työyhteisöösi tätä myrkkyä.
Käänsit kiviä ja kantoja jotta pääsisit meistä eroon. Niin sinä sanoit.
Et löytänyt mitään. Sinun piti alkaa suunnitella miten saat meistä ne huonot ja syylliset.
Sinä et voi enää perääntyä. Sinun on pidettävä kiinni siitä mitä sinulla on.
En tiedä ymmärrätkö koskaan kuinka epäeettisesti toimit.
Rikoit lastensuojelulakia. Et välittänyt Lapsen Oikeuksien Sopimuksesta saati lapsen edusta.
Sinun tekosi näyttää epätoivoiselta, koska aloit kerätä tietoa meitä vastaan sen jälkeen kun olit vienyt lapsen.
Joku jonain päivänä näkee tämän kaiken.
Joku näkee tämän kirkkaasti ja selkeästi.
Minulla on aikaa odottaa.
Rakkaalle pienelle enkelille❤️
Sinä lensit elämäämme pienin hennoin siivin..
Myrsky saapui, se vei sinut mukanaan vaikka yritimme muuttaa sen suuntaa. Turhaan.
Sinut vietiin sylistämme. Itkit ja pelkäsit.
Aika pysähtyi.
Kipu hiipi sydämeen.
Tuska käveli vierellä.
Ikävä oli jo läsnä. Kaipaus jäi sydämiin.
Toivomme että sinä pärjäät. Toivomme että sinä selviät.
Tiedämme että jonain päivänä lennät takaisin luoksemme pieni rakas enkeli❤️
Sinä kaappasit lapsen.
Sinä halusit tehdä meistä syylliset.
Sinä joka aina sanoit että lapsilla on kaikkea.
Rakkautta.
Perhe joka oikeasti välittää.
Perhe joka on sitoutunut.
Perhe joka selviää vaikeuksista.
Sinä valehtelit tai muutit mielesi.
Sinä halusit pelastaa itsesi.
Sinä sanoit Hallinto-oikeudessa että sinua on huijattu. Kaikkia on huijattu jo 12 vuotta.
Kysyn sinulta voiko tuo olla totta?
Uskotko itse tuohon valheeseen?
Mitä tapahtui? Mitä pelkäsit? Pelastitko itsesi?
Tai ainakin yritit tehdä meistä syylliset.
Sinä et ajatellut lapsia.
Sinä menit lakimiehen mukana.
Hän tiesi jotain mitä olit tehnyt tai jättänyt tekemättä. Tiedän sen.
Sinulle ei annettu vaihtoehtoja. Sinun oli pakko toimia jotta selviäisit valinnoista joita teit.
Tiedätkö, että totuus tulee aina esiin kun aika kuluu?
Tiedätkö, että jonain päivänä joudut vielä miettimään miksi tämän teit?
Jonain päivänä en muista sinua.
Muistoja syksyltä..Puut pudottavat lehtensä. Tuuli tarttuu takkiin. Sydän sinnittelee, yrittää toipua mutta ikävä pitää tiukasti otteessaan. Se muistaa kiharat pehmeät hiukset, nauravan suun ja säihkyvät silmät. Pienet kädet jotka tarrautuivat lujaa kiinni. Ne askeleet jotka kulkivat vierellä, pienet jalat jotka toivat hänet kainalooni aamuisin. Sydän tietää että jonain päivänä hän ottaa kädestäni kiinni. Sydän jaksaa odottaa. Sydämessä yksi toive: pärjääthän pieni mies. Ole rohkea ja vahva. Älä luovuta❤️
Minä olen kävellyt lumessa ilman kenkiä. Tuntenut sen pehmeyden ja samalla palellut... ihastellut lumen kauneutta ja sitä valoa mitä se antaa..olen sulkenut ikäväni sydämeeni..sinne piilottanut tämän ison ikäväni sinuun.
Katsellut täysikuuta toivoen että näkisin sinut pieni enkelini❤️. Joulu ei tuntunut Joululta koska sinun äänesi ei kuulunut muualla kuin sydämessäni..sinun hymysi sydämessäni..sinä minun mielessäni..minä en ikinä unohda sinua pieni rakas enkelini..sinusta on tullut enkelini koska en näe sinua enää🥲..en saa enää silittää sinun ihania hiuksiasi,en tuntea pieniä käsiäsi kaulallani..Sinä jäät minuun..sinua ei kukaan vie sydämestäni rakas pieni lapsi❤️
Haluan lähettää sinulle kirjeeni jonka kirjoitin.
Jokainen sana on totta. Jokainen tunne mitä tunnen on totta. Jokainen kyynel joka on valunut poskelleni muistuttaa siitä mitä sinä teit.
Ehkä jonain päivänä ymmärrän tekosi.
Vielä en pysty.
Sinä pieni enkeli lensit pois luotamme ilman mitään varoitusta..sinun ihana hymysi katosi, sinun naurusi ei enää kuulu täällä..Sinun kauniit kiharat hiuksesi eivät kaipaa silitystäni koska olet mennyt pois. Sinut vietiin sylistämme ilman syytä. Sitä en tule ehkä ymmärtämään ikinä. Koskaan en saanut vastausta miksi? Tiedätkö sinä pieni ihmeellinen lapsi minä ikävöin sinua edelleen. Jokaisena päivänä olet mielessäni. Öisin tulet uniini. Aamuisin kuvittelen että olet täällä.Kotona. Sydämessä liian iso ikävä sinua❤️
