Muistoja syksyltä..Puut pudottavat lehtensä. Tuuli tarttuu takkiin. Sydän sinnittelee, yrittää toipua mutta ikävä pitää tiukasti otteessaan. Se muistaa kiharat pehmeät hiukset, nauravan suun ja säihkyvät silmät. Pienet kädet jotka tarrautuivat lujaa kiinni. Ne askeleet jotka kulkivat vierellä, pienet jalat jotka toivat hänet kainalooni aamuisin. Sydän tietää että jonain päivänä hän ottaa kädestäni kiinni. Sydän jaksaa odottaa. Sydämessä yksi toive: pärjääthän pieni mies. Ole rohkea ja vahva. Älä luovuta❤️
maanantai 15. tammikuuta 2024
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kirje niin sanotulle sosiaalityöntekijälle
Näin monen vuoden jälkeen sinä vieläkin jaksat hämmästyttää. Jaksat vieläkin yrittää. Tehdä meistä kelvottomia. Sinua ei pysäytä edes polii...
-
Tänä aamuna heti kahdeksan jälkeen sinä yritit edelleenkin soitella tyttärelleni. Haluat manipuloida häntä jotta hän toimisi niin kuin halu...
-
Sinä olit sitä mieltä, että lapsen ei ollut hyvä tavata mummoa. Kirjoitit siitä monta kertaa. Pohdit, miten tapaamiset eivät ole lapselle hy...
-
Sinä saavuit taas❤️ Naurusi on vieläkin täällä. Aikaa oli kulunut, mutta sitä ei kukaan muistanut. Halasit pieniä pitkään. Kannoit heitä s...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.